Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Vanhemmuus

Vanhemmuus ei toteudu tyhjiössä

Vanhemmuuteen vaikuttavat monet eri tekijät. Ympäröivä yhteiskunta tarjoaa ne puitteet, joissa vanhemmuus voi toteutua. Vanhemmuuteen vaikuttavat myös parisuhde, työ tai sen puute, vanhempien kokema stressi, sosiaalisen verkoston laajuus sekä vanhemman oma elämänhistoria ja persoonallisuus.

Myös lapsen ominaisuudet ja erityispiirteet vaikuttavat vanhemman tapaan olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa.

Lapsen kokemaan stressitasoon puolestaan vaikuttavat esimerkiksi päiväkotien ja koulun ryhmäkoot, kaverisuhteet ja kodin ilmapiiri. 

 

Jaksaakseen tarjota syliä, vanhemman tulee saada paljon haleja ja yhteisön tukea!

Kenenkään ei kannata jäädä yksin vanhemmuudessaan, sillä siinä riittää kyllä haastetta ihan jokaisella. Hyvä vanhempi kykenee tuntemaan syyllisyyttä ja tunnistaa oman jaksamisensa rajat.Yhteisöllistä tukea saa perheestä, ystäviltä, sukulaisilta ja vertaistuesta. Yhteisön tuki tarkoittaa myös päättäjien tukea vanhemmille, sillä moni yhteiskunnallinen päätös heijastuu vanhempien jaksamiseen. Jos vanhempana huomaa, ettei jaksa enää yhtään iloita lapsesta, on hyvä pohtia, mistä on kyse ja mistä voisi saada tukea vanhemmuuteen.

 

Aikuisella on vastuu vuorovaikutuksesta

Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa aikuisen tulee ottaa vastuu vuorovaikutussuhteesta.  Myönteinen vuorovaikutuskehä rakentuu vähitellen, kun muutoksia tapahtuu sekä vanhemman mielikuvissa että toiminnassa. Aikuisen tehtävänä on huolehtia lapselle turvallinen lapsuus ja kasvattaa lasta ilman väkivaltaa ja sen uhkaa. 

 

Myönteinen tunnesuhde on kasvatuksen perusta

Kasvatuskeinot ja erilaiset "niksit" toimivat parhaiten, kun vanhemman ja lapsen välillä on myönteinen tunnesuhde. Kasvatuksen pidemmän tähtäimen tavoitteena on tukea lapsen empatia-, harkinta- ja itsesäätelykyvyn kehittymistä. Lasta voi kasvattaa monin eri tavoin hyvin. Vanhemmuudessa on hyvä pysyä joustavana ja soveltaa erilaisia keinoja oman lapsen tarpeita vastaavalla tavalla.

 

Huomion saaminen on lapsen perustarve, johon läsnäoleva yhdessäolo on paras lääke

Vuorovaikutusleikin avulla voidaan vastata lapsen tarpeeseen tulla nähdyksi ja kuulluksi. Vuorovaikutusleikki lapsen kanssa voi olla yksinkertaisimmillaan sitä, että aamulla herätellessä lasketaan jännityksellä lapsen varpaat "onkos kaikki tallella" tai päiväkotipäivän jälkeen hassutellaan hetki konttauskisassa olohuoneen pöydän ympärillä.  Seurusteleminen viihdyttävän lelun tai elektronisen laitteen kanssa ei tue lapsen empatia- ja tunteiden säätelykyvyn kehittymistä samalla tavalla, kuin inhimillinen vuorovaikutus häntä hoivaavan aikuisen kanssa.  

 

Jaksamismittari

Kysy itseltäsi: milloin olen viimeksi iloinnut lapsestani?

Jos sinulla on päivittäin hetkiä, että jaksat olla iloinen lapsestasi, hienoa. Eikä lapsesta tarvitse iloita 24/7, lyhyet hetket riittävät!

Jos joudut vähän kaivelemaan muistiasi, on ehkä hyvä pysähtyä miettimään, mistä on kyse. Ehkä olet nukkunut huonosti, mieliala on apea tai elämässä on jotain murhetta? Miten parisuhde voi? Onko sinulla riittävästi tukiverkostoja? Ehkä lapsen käytös on juuri nyt erityisen haastavaa?

Jos et yhtään jaksa iloita enää lapsestasi, on viimeistään aika hakea ulkopuolista apua.

 

Tukea vanhemmuuteen voi saada monelta eri taholta

Usein parasta apua on vertaistuen löytyminen esimerkiksi seurakunnan, MLL:n tai muun tahon järjestämästä toiminnasta. Moni saa apua myös kotipalvelun kautta, kun joku käy siivoamassa ja hoitaa hetken lapsia. 

Ulkopuolisen avun hakemisessa liikkeelle voi lähteä esimerkiksi keskustelemalla päiväkodin työntekijän, koulun oppilashuollon henkilökunnan tai neuvolan terveydenhoitajan kanssa.

Varhaista tukea tarjoavat myös neuvolan perhetyö sekä psykologipalvelut terveys- tai perhekeskuksissa.

Erikoistunutta vanhemmuuden tukea voi saada perheneuvolasta, josta myös ammattilaiset voivat saada konsultaatiotukea vanhemmuuden kysymyksissä. Perheneuvolassa pohditaan usein esimerkiksi erilaisia sukupolvien välisiä ketjuja. Perheneuvolassa vanhemmuutta tarkastellaan kokonaisuutena, eli huomiota kiinnitetään myös parisuhteeseen ja muihin vanhemman ympärillä vaikuttaviin voimavara- tai stressitekijöihin.