Kohti myönteistä vuorovaikutusta?

Lukuaika 2 minuuttia

Kohti myönteistä vuorovaikutusta?

VanhemmilleVuorovaikutus

Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus on monen tekijän summa. Syystä tai toisesta vuorovaikutus voi ajautua kielteiselle kehälle. Tällöin lapsen ja vanhemman välinen suhde joutuu koetukselle. Vanhempi saattaa kokea olevansa epäonnistunut ja keinoton, jolloin vanhempi voi lisätä komentamista ja rangaistuksia tai vaihtoehtoisesti luopua reagoimasta ja antaa periksi. Lapsi puolestaan voi kokea olevansa ilkeä ja tuhma, mikä voi lisätä lapsen haastavaa käyttäytymistä. Ulkopuolisen avun tarvetta on hyvä harkita viimeistään silloin, kun vanhemmalla on tunne siitä, ettei enää iloitse lapsesta.

Vanhemman toiveena voi olla, että lapsi muuttuisi kiltimmäksi, jolloin vanhemman ei tarvitsisi komentaa niin kovasti. Muutos ei kuitenkaan voi olla lapsen vastuulla, vaan aikuisen on otettava vastuu omasta tavastaan olla ja toimia lapsen kanssa. Voidakseen aidosti muuttaa omaa toimintaansa, vanhemman on saatava riittävästi aikaa ja tilaa purkaa kielteisiä ajatuksia ja tunteitaan. Lapseen liittyvän voimakkaan kielteisen puheen taustalla on usein vanhemman omaa uupumusta, traumaattisia kokemuksia ja toivottomuuden tunteita. Syyllisyys on merkki muutoksen mahdollisuudesta ja vanhemman kyvystä tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti.

Myönteisen suhteen rakentumisessa erityisesti jaetun ilon kokemuksilla on iso merkitys. Lapsi voi kokea olevansa vanhemmalle tärkeä nähdessään ilon vanhemman katseesta ja ilmeestä, ja vastaavasti vanhempi voi kokea olevansa vanhempana onnistunut, kun lapsi nauttii hänen seurastaan. Iloa vanhemmuuteen voi saada esimerkiksi vuorovaikutusleikkien avulla. Leikkioppaasta saat lisävinkkejä.

Takaisin
Blobs

Löydä lisää inspiraatiota...

Kirjoittajat