Lukuaika 2 minuuttia 21. toukokuuta 2025

Miten lapsen saa tottelemaan?

Vanhemmille

Vanhemmat toivovat usein pikaisia vinkkejä, joilla ”kurittomat kakarat” saisi tottelemaan. Kunpa se olisikin niin yksinkertaista, että löytyisi yksi ja oikea tapa jokaiseen tilanteeseen! Pikakonsteja on toki olemassa: on helppoa alkaa itse huutamaan pää punaisena, heittää pari uhkausta ja perua koko vuoden karkkipäivät. Mitäpä sitä muutakaan osaisi, jos on kasvanut suomalaisessa kulttuurissa, jossa lapsia on perinteisesti kasvatettu häpeärangaistusten, moitteen ja koivuniemen herran avulla. Ei sitä ennenkään uhmattu aikuisia, koko vihan tunteminenkin saatettiin hyssytellä maton alle vaarallisena tunteena. Oman lapsen uhmakkuus ja tottelemattomuus voivat olla ahdistavia tilanteita vanhemmalle ja herättää avuttomuuden ja hädän tuntemuksia.

Pikakonsteihin turvautuu helpommin myös silloin, kun omat voimavarat ovat vähissä syystä tai toisesta. Kummallisesti sama tilanne hyvin nukutun yön jälkeen ei aiheuta ongelmia, mutta stressaantuneena lapsen pienikin vastalause saa verenpaineen kohoamaan. Tunteet myös tarttuvat puolin ja toisin – silloin jos itseä väsyttää, myös lapset temppuilevat enemmän.

Mutta mitä muita keinoja on olemassa?

Jotta siihen voi vastata, on aluksi pohdittava, mikä on sellainen asia, jossa lapsen tulee totella? Mitä sillä tavoitellaan? Haluanko, että lapsi tottelee minua, jotta voin kokea, että tässä talossa minä määrään? Haluanko, että lapsi tottelee, jotta arkemme sujuu paremmin ja yhteiselo sujuu? Haluanko, että lapsi tottelee, jotta hän pysyy suojassa ja turvassa vaaroilta?

Pitääkö lapsen totella vai tulisiko hänen OPPIA asioita? Oppia huomioimaan muita ihmisiä, kunnioittamaan toisen koskemattomuutta ja tavaroita? Oppia empatiaa itseä ja muita ihmisiä kohtaan? Oppia asettamaan itselleen rajoja, kantamaan vastuuta ja tekemään harkittuja valintoja elämässään? Oppia tunnistamaan ja säätelemään omia tunteita?

Jos näiden asioiden oppiminen on kasvatuksen pidemmän tähtäimen tavoite, pikakonsteista ei taida olla siihen apua. Välttämätön toiminta on toki tarpeen, jos lasta täytyy suojella vaaroilta, mutta monessa muussa tilanteessa omaa toimintaa voi suunnitella etukäteen tai ottaa tilanteessa pienen aikalisän.

Oikea keino voi löytyä paremmin, jos ehtii pohtia seuraavia kysymyksiä:

• Miksi lapsi käyttäytyy huonosti?
• Mitä haluaisit lapsesi oppivan?
• Miten voisit sen parhaiten hänelle opettaa?

Keinovalikon ykkösenä on omasta jaksamisesta huolehtiminen. Lisäksi arkeen tarvitaan riittävästi myönteistä vuorovaikutusta ja jaetun ilon hetkiä. Lisätietoja voit lukea sähköisestä e-oppaastani, jonka voit tilata kätevästi täältä.