
Lukuaika 4 minuuttia
Vanhemmuustyylit – miten oma kasvatustyyli vaikuttaa lapseen?
Vanhemmuus on elämän haastavimpia tehtäviä. Yleensä vanhempi haluaa lapselleen parasta. Osa vanhemmista luottaa sääntöihin ja rakenteeseen, toiset painottavat vapautta ja keskustelua. Miten nämä erilaiset lähestymistavat vaikuttavat lapseen?
Vanhemmuustyyleistä on tehty paljon tutkimusta, jotka usein perustuvat kasvatustieteilijä Diana Baumrindin jaotteluun. Kuvaan seuraavassa muutamia kasvatustyylejä, jotka tyypillisesti nousevat esille vanhempien kanssa keskustellessa.
1. Autoritaarinen vanhemmuus – tiukat säännöt, vähän tilaa keskustelulle
Tässä tyylissä vanhempi asettaa selkeät säännöt ja odottaa tottelevaisuutta. Lapsen näkemyksiä ei juurikaan kuunnella, ja kasvatus nojaa enemmän kuriin kuin vuorovaikutukseen. Vanhemman mielestä aikuinen on pomo, jota lapsi ei saa kyseenalaistaa. Tämä on varsin tyypillinen tyyli suomalaisessa kasvatusperinteessä.
Miltä tämä voi näyttää arjessa?
“Sinä ET mene ulos, ja asiasta ei keskustella. Piste.”
Mahdolliset vaikutukset lapseen:
Lapsi oppii noudattamaan sääntöjä, mutta voi samalla kokea, ettei hänen tunteitaan tai mielipiteitään arvosteta. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti lapsen itsetuntoon ja luottamukseen aikuisia kohtaan.
2. Salliva vanhemmuus – rakkautta ilman rajoja
Salliva vanhempi on lämmin ja hyväksyvä, mutta ei aseta juurikaan sääntöjä tai rajoituksia. Tärkeintä on, että lapsi saa tuntea olonsa rakastetuksi ja vapaaksi. Joskus liiallisen sallivuuden takana on pelko asettaa lapselle tiukkoja rajoja, koska vanhempi pelkää omia aggression tunteitaan tai on itse kokenut hyvin ankaraa kasvatusta omassa lapsuudessaan ja haluaa toimia toisin.
Miltä tämä voi näyttää arjessa?
“No, jos et halua tehdä läksyjä nyt, niin ei se haittaa. Tehdään sitten joskus.”
Mahdolliset vaikutukset lapseen:
Lapsi saa tuntea itsensä rakastetuksi ja hyväksytyksi, mutta ilman selkeitä rajoja hänen voi olla vaikea oppia itsehillintää tai ottaa vastuuta. Se voi näkyä myöhemmin vaikeutena sopeutua sääntöihin tai aikatauluihin.
3. Ohjaava vanhemmuus – rajoja ja rakkautta tasapainossa
Tämä tyyli yhdistää lämpimän ja arvostavan vuorovaikutuksen selkeisiin, mutta joustaviin rajoihin. Vanhempi kuuntelee lasta, mutta ohjaa myös lempeän jämäkästi oikeaan suuntaan. Vanhempi tukee lasta tunnistamaan tunteita ja säätelemään niitä. Vanhemmalta tällainen tyyli edellyttää melko hyviä voimavaroja arjessa. Tämä tyyli on monen vanhemman ihanne, mutta esimerkiksi väsyneenä tyyli voi hetkellisesti vaihtua toiseen.
Miltä tämä voi näyttää arjessa?
“Ymmärrän, että haluaisit ulos, mutta nyt sataa ja olet flunssassa. Mennään huomenna, kun voit paremmin.”
Mahdolliset vaikutukset lapseen:
Tutkimusten mukaan tämä on lapsen kehityksen kannalta ihanteellisin tyyli. Lapsi oppii kunnioittamaan sääntöjä, tuntee olevansa arvostettu ja kehittää vahvan itsetunnon sekä hyvät vuorovaikutustaidot.
4. Laiminlyövä vanhemmuus – poissaoloa ja välinpitämättömyyttä
Tässä tyylissä vanhempi ei jaksa olla läsnä lapsen elämässä. Emotionaalinen tuki puuttuu, eikä rajoja juuri aseteta. Lasta saatetaan myös kurittaa fyysisesti. Lapsi voi tuntua elämässä pelkälle taakalle. Syynä voi olla esimerkiksi totaalinen uupumus, vakava masennus, elämänhaasteet tai omat traumaattiset lapsuuskokemukset. Jos tunnistaa itsensä tästä, olisi hyvä hakea lisätukea vanhemmuuteen.
Miltä tämä voi näyttää arjessa?
“Ihan sama, tee ihan mitä haluat. En jaksa sinua.”
Mahdolliset vaikutukset lapseen:
Lapsi voi kokea itsensä näkymättömäksi ja turvattomaksi. Hänellä voi olla vaikeuksia luottaa aikuisiin, ja tunne-elämän säätely voi jäädä heikoksi. Lapsi voi joutua itsenäisesti huolehtimaan perustarpeistaan liian varhain. Lapsi hyötyy, jos perheen ulkopuolelta löytyy joku turvaa tuova aikuiskontakti.
Mikä tyyli kuvaa sinua vanhempana? – Tee testi ja tunnista oma vanhemmuustyylisi
Tässä on vanhemmille suunnattu helposti täytettävä testi, joka auttaa pohtimaan omaa vanhemmuustyyliä. Testin pohjana on mm. Baumrindin jaotteluun pohjautuvaa tutkimustietoa vanhemmuustyyleistä sekä vanhemmuusterapiasta kertynyttä kokemustietoa. Testi ei ole tieteellisesti tutkittu, vaan se on suunniteltu vanhemmille itsearviointiin ja oman pohdinnan lisätueksi. Testi ei ole tarkoitettu ammattilaiskäyttöön.
Ohjeet: Arvioi kuinka usein käytät testissä esitettyjä kasvatusmenetelmiä asteikolla ”Eri mieltä” – ”Samaa mieltä”. Osa-alue, josta saat korkeimmat pisteet, kuvastaa sinulle tällä hetkellä tyypillistä vanhemmmuustyyliä. Tulokset näet lopussa. Testin tiedot käsitellään vain laitteellasi ja ne pysyvät täysin yksityisinä. Vastaathan rehellisesti, jotta saat testistä enemmän irti!
Tulosten tulkinta: Muista että tulokset eivät ole tieteellisesti päteviä, vaan ainoastaan suuntaa antavia oman pohdinnan tueksi.
- Tarkastele vanhemmuuden tyyliä, joka kuvastaa sinua parhaiten.
- Onko jotain mistä olet erityisen iloinen?
- Huomasitko testiä tehdessä jotain minkä toivoisit olevasi toisin?
- Tunnistitko eroa siinä, millaista kasvatusta olet itse saanut vs. millainen vanhempi itse olet? Voit olla tyytyväinen kaikesta siitä, mitä olet pystynyt katkaisemaan sukupolvien ketjussa. Täydellistä vanhempaa ei ole olemassa.
Muistathan myös, ettei vanhemmuus toteudu tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat monet asiat (esim. sairaus, taloustilanne, verkostot). On helpompaa olla vanhempi silloin, kun on paljon tukiverkkoja, nukkuu hyvin ja elämäntilanne on vakaa.
Jos tuntuu että voimavarat eivät riitä toimia niin kuin itse toivoisit, pohdi mistä voisit saada lisätukea vanhemmuuteesi? Avun pyytäminen on hyvää vanhemmuutta. Yksin ei tarvitse pärjätä.
Ole siis itsellesi armollinen! Tutkimusten mukaan ”riittävän hyvä” riittää ja on parasta vanhemmuutta myös lapsen psyykkisen kehityksen kannalta.
Levitetään yhdessä iloa – jaa tämä!